Janne Heikkinen

Painajaismainen opiskelijavalintojen uudistus

Tänään ministeri Sanni Grahn-Laasonen vastaanotti opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esityksen uudistuksesta, joka on ajamassa suomalaiset nuoret painajaismaiseen tilanteeseen.

Sipilän hallituksen yhtenä kärkihankkeena on työelämään siirtymisen nopeuttaminen. Nyt hankkeessa tulee tapahtumaan juuri päinvastoin, koska korkeakoulujen valintamenettelyä pyritään uudistamaan niin, että ylioppilastodistuksen painoarvoa lisätään valintakokeiden kustannuksella.

Selvityksen tehnyt työryhmä ei ole ymmärtänyt uudistuksen aiheuttamia syy-seuraussuhteita, joita listaan alla:

  1. Työryhmä toimii vastoin nuorten mielipidettä. Innolink Research tutki Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenistön mielipiteitä.  Tulokset olivat selvät: ”nuoret haluavat säilyttää nykyisen kahden jonon mallin, jota he pitävät oikeudenmukaisena. Valintakoe on heidän mukaansa oikeudenmukaisempi ja motivoimampi tapa valita opiskelijat korkeakouluihin kuin ylioppilaskirjoitukset. Ylioppilaskirjoitusten korostaminen valinnoissa aiheuttaisi lukion muuttumisen nelivuotiseksi”.
     

  2. Siirtyminen opintoihin hidastuu. Lukioista tulee käytännössä nelivuotisia, koska iso joukko nuoria jää neljänneksi vuodeksi parantelemaan arvosanojaan päästäkseen opiskelemaan.
     

  3. Opiskeluajat pitenevät. Tutkimusten mukaan keskeisin tekijä opintojen nopealle edistymiselle on  motivaatio alalle. Professori Kirsti Lonka on tutkinut, että alan identiteetti omaksutaan jo pyrkimisvaiheessa. Sellaisilla aloilla, jotka mittaavat alalla tarvittavia valmiuksia alakohtaisella pääsykokeella, on keskeyttämisprosentit todella alhaiset (esim. lääketieteellisissä tiedekunnissa vain 1 %). Vastaavasti niille aloille joilla on ns. paperivalinta, keskeyttämisprosentit ovat moninkertaiset. Uudistuksen myötä näin tulee nyt käymään todennäköisesti kaikille aloille.
     

  4. Yliopistojen opiskeluajat venyvät. Tähän asti monien alojen uudet opiskelijat ovat opiskelleet itsenäisesti tai valmennuskursseilla kyseisen alan keskeisiä asioita ennen yliopisto-opintoja 2-4 kuukauden ajan. Monissa tiedekunnissa sisäänpääsykokeessa vaadittava tietomäärä vastaa puolen vuoden oppimäärää yliopistossa. Nyt tämä opetusaika- ja kulu tulee yhteiskunnan ja yliopistojen maksettavaksi. Samalla pyrkijät ovat valintakokeeseen valmistautuessaan nähneet, onko kyseinen ala juuri heille sopiva.
     

  5. Aivovuoto ulkomaille. Suomalaisia nuoria opiskelee 8.000 jo nyt ulkomailla. Tämä määrä tulee väistämättä moninkertaistumaan, jos suomalaiseen korkeakouluun pääsee jatkossa käytännössä vain parhailla ylioppilasarvosanoilla.
     

  6. Nuorten jaksaminen. Lyhytkestoisten pääsykokeiden sijaan tulee mm. Japanissa, Etelä-Koreassa ja monissa länsimaissa lisääntynyt painajaismainen nuorten valmentaminen, jossa jo 4-7 vuoden iässä alkaa yksityinen teho-opetus koulun ohella koulumenestyksen parantamiseksi. Tämä on valtavan kallista perheille sekä aiheuttaa psyykkisiä vammoja nuorille, jotka pänttäävät tietoa 8-12 tuntia vuorokaudessa jo varhaisesta nuoruudesta alkaen.
     

  7. Epätasa-arvo. Säännönmukaisesti ylioppilaskirjoitusten tulosten kärkipaikoilla ovat pääkaupunkiseudun ”eliittilukiot”. Pienemmissä lukioissa ei edes voi opiskella kaikkia niitä aineita, joita tarvitaan jatko-opintoihin pyrittäessä (esim. fysiikan kurssit lääketieteelliseen tai DI-puolelle pyrittäessä), mikä on erittäin iso ongelma. Nykyinen kahden jonon malli tasoittaa kuitenkin tämän tilanteen ja mahdollistaa yliopistoon pääsyn valintakokeen kautta. Mikäli valintakokeet ajetaan entistä ahtaammalle, yliopistoihin pääsee käytännössä jatkossa vain pääkaupunkiseudun eliittilukioista.
     

  8. Maaseutu tyhjenee. Maaseutumaisilla paikkakunnilla sijaitsevat lukiot kurjistuvat tai lakkautetaan kokonaan, koska niistä ei enää tule tosiasiallisesti olemaan reittiä jatko-opiskeluun ilman valintakokeita. Sellaisista perheistä tulevat nuoret, joilla on taloudellinen mahdollisuus, muuttavat todennäköisesti pois kotoaan maaseudulta opiskelemaan kaupunkien lukioihin saadakseen riittävän hyvät arvosanat ylioppilaskirjoituksissa. Ainoastaan nykyinen kahden jono malli antaa tasapuolisen ja reilun mahdollisuuden eri nopeudella kehittyville nuorille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Sinulla on harha koulujen tasosta. Erot johtuvat lähtötasosta ja sosiaalisesta tasosta.

Toisekseen, malli johtaisi preppauskurssien katoa,issen ja edistäisi tasa-arvoisuutta.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kirjoituksessahan selitettiin, että preppauskurssit siirtyisivät yksityiseksi lisäopetukseksi peruskoulun ja lukion suoritusaikana. Lisäksi monissa hankkeissa, joissa halutaan tuhota pääsykokeet, ylioppilaskirjoitukset tai molemmat, tausta-ajatuksena on se, että tulevaisuudessa yliopistoihin voitaisiin ottaa löyhin kriteerein ne, jotka ovat valmiita maksamaan opetuksesta.

Toimituksen poiminnat