Janne Heikkinen

Laittomat lakot ja maan tapa

  • Laittomat lakot ja maan tapa

Suomessa on jo pitkään vallinnut kummallinen ilmapiiri laittomien lakkojen ympärillä. Toisin kuin muissa pohjoismaissa, meillä laittomia lakkoja järjestetään vähät välittäen niiden seurauksista. Tässä ovat kunnostautuneet erityisesti liittojohtajat, jotka kuittaavat laittomat lakot ja miljoonatappiot verovähennetyillä jäsenmaksutuloilla ja olankohautuksella. Laittomien lakkojen läpi sormien katsomisesta on tullut maan tapa - se on laillistettua rikollisuutta.

Määritelmällisesti laiton lakko on lakko, joka loukkaa voimassa olevaa työehtosopimusta. Rikoksen määritelmä puolestaan sisältää laittomaan tekoon syyllistymisen. Mikäli jokin taho järjestää laittomuuksia järjestelmällisesti puhutaan järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Kotimaan laittomia lakkoja mittaavat tilastot eivät kestä vertailua suhteessa muihin Pohjoismaihin. Siinä missä Suomessa on vuosittain runsaat sata laitonta lakkoa, niin Ruotsissa niitä on keskimäärin kaksi. Myös kansainvälisesti vertailtuna Suomi lukeutuu varsin lakkoherkkiin maihin.

Nykyinen seuraamusjärjestelmämme on puutteellinen, eikä se pysty ehkäisemään kuin nimellisesti laittomia lakkoja. Suomessa hyvityssakon maksimimäärä on huomattavasti pienempi verrattuna pohjoismaiseen käytäntöön, vain noin 30 000 euroa. Sanktioiden alhainen taso on tehnyt laittomista lakoista houkuttelevan kiristyskeinon ammattiliitoille. On käsittämätöntä, että laittomista lakoista määrätään liitoille vain muutamien tuhansien eurojen sakkoja. Sakko ei ole missään suhteessa oikeudenmukainen työnantajalle ja yhteiskunnalle aiheutuneisiin tappioihin nähden, jotka voivat kohota jo päivässä miljooniin euroihin.

Selittävä tekijä Suomen ja muiden Pohjoismaiden laittomien lakkojen määrälliselle erolle löytyy lainsäädännöstä ja sopimisen kulttuurista. Suomessa palkansaaja ei ole velvollinen korvaamaan laittomasta lakosta aiheutuneita vahinkoja työnantajalle. Laittomaan lakkoon osallistuminen ei ole myöskään irtisanomisperuste. Sen sijaan kaikissa muissa Pohjoismaissa liitoilla on täysi vahingonkorvausvelvollisuus laittomista lakoista sekä työntekijöillä henkilökohtainen vastuu. Ruotsissa työehtoneuvottelut valmistellaan jo hyvissä ajoin ennen seuraavaa neuvottelukierrosta. Siellä tahtotila on yhteinen, kun sekä työntekijät että työnantajat haluavat puolustaa ruotsalaista työtä!

Maamme tapa ei voi olla se, että järjestelmällisiin laittomuuksiin syyllistyvät työmarkkinajärjestöt eivät joudu asianmukaiseen korvausvelvollisuuteen aiheuttamastaan vahingosta. Tähän johtopäätökseen tuli myös pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Kalevi Sorsa, joka ryhdikkäästi 1980-luvulla nosti silloisia korvauksia laittomista lakoista ja sitoi lakkosakot indeksiin. Samaa rohkeutta kaivattaisiin nyt Sipilän hallitukselta, jonka tulisi lopettaa tämä epäterve maan tapa ja siitä hyssyttely.

Lainsäädäntöä korvausvelvollisuuden suhteen tulee päivittää ennen kuin seuraavan palkkaratkaisun sorvaaminen syksyllä 2016 alkaa. Olisi vähintään kohtuullista, että työtaistelusta tulisi ilmoittaa reilusti etukäteen ja sitä edeltäisi työtuomioistuimen käsittely ja uhkasakon määrittely, mikäli lakko on laiton. Näin ollen laittoman lakon seuraukset olisivat kaikkien osapuolten tiedossa jo ennen lakkoa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Laittomia lakkoja ei ole olemassa. Kaikki lakot ovat kapitalismissa laillisia.

Kapitalismissa omistava luokka riistää omistamattoman työn tulokset. Tästä riistosta syntyy vastakkainasettelu, jota on yritetty liennyttää tulopolitiikalla.

Ei onnistu enää. Elämme klassisen kapitalismin paluun aikaa. Patruunat ja keinottelijat istuvat hallituksissa ja työväki huudetaan pätkätöihin tehtaiden, satamien ja konttoreiden rautaporteilla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Lainvastainen toiminta on laitonta vaikka joku tykönään siitä laista olisi mitä mieltä hyvänsä. Kun Neuvostoliitossa joutui vankilaan siitä, että naapuri kanteli miliisille yhteiskuntajärjestelmän kritisoinnista, niin kyseessä oli rikos, josta koitui lain määrittämät seuraamukset.

Pekka Pylkkönen

Tällaisten älynväläysten vuoksi puolueesi oli kuollut jo syntyessään. Vain ufot puuttuvat kuvioista.

Käyttäjän joukokoivula kuva
Jouko Koivula

Rauno Lintusen 3-4 sukupolven takainen mielipide on johtanut siihen, että suomalaiset yritykset siirtävät työnsä yhä enenemässä määrin muihin maihin. Todella vahingollista tämä ammattiliittojen laiton (rikollinen) toiminta.

Käyttäjän SamiSaariokari kuva
Sami Saariokari

Luulenpa, ettei herra Lintusen mielipide ole johtanut yhtään mihinkään, ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että se on vain mielipide.

ja suosittelen, että käyttäisit hieman aikaa ja vaivaa selvittääksesi, miksi ja millä laajuudella suomalaiset yritykset ovat siirtäneet toimintojaan "muihin maihin" viime vuosien aikana.
Sen jälkeen voisit palata tänne kommentoimaan.

Jos termit "fakta", "argumentointi" ja "rakentava" tuntuvat kohtuuttoman vaikeilta, niin voi olla parempi jättää sisällöntuottaminen muille.
Onnea ja menestystä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Suomi on todellakin Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan verrattuna työmarkkina-asioissa epästabiilimpi maa, mutta ei sentään onneksi kansainvälisessä vertailussa. Suomessa pohjoismainen hyvinvointivaltio on nuorempi ja toisin kuin Ruotsissa, hallituksissa on aina ollut oikeistopuolueita, jotka ovat suhteessa omaan ideologiaansa toteuttaneet hyvinvointivaltion rakentamista vastentahtoisesti. Kokoomus vastusti aikanaan kiivaasti myös eriarvoistavan rinnakkaiskoulutusjärjestelmän purkamista perusopetuksessa ja korvaamista peruskoululla.

Hyvinvointivaltio-ohjelmaa toteutettiin Suomessa kuitenkin seuraavista kolmesta syystä: hallituksilla oli usein ammattiyhdistysliikkeen ase ohimolla, Neuvostoliiton vaikutusvallan pelko pakotti Suomen hakemaan pohjoismaista yhteistyötä ja Suomessa haluttiin kääntää haitallinen kierre, joka oli 1960-luvulla ajanut maamme runsaasti työvoimaa Ruotsiin luovuttavaksi maaksi.

Ruotsissa merkittävin porkkana työntekijäpuolelle, joka hillitsee laittomia lakkoja, on myötämääräämisoikeus. Isoissa yrityksissä työntekijäpuoli saa valita hallitukseen joitakin omia edustajiaan, jotka laimentavat omistajien valtaa ja hillitsevät suurimpia joukkoirtisanomispaineita. Suomessa tällainen varmaan olisi ennenkuulumatonta.

Olin paikalla #STOP-mielenosoituksessa ja sain vaikutelman, että eräissä SAK:n alaisissa ammattiliitoissa on hyvin tehokkaasti trimmattu organisointi, joissa täsmäharkitut suurlakot saadaan järjestettyä helposti ja nopeasti isoin vaikutuksin yhteiskunnalle. Jos eduskunnan käsiteltäväksi olisi tulossa ammattiyhdistysliikkeen asemaa heikentäviä lakeja, pysäytettäisiin todennäköisesti satamat, elintarvikekuljetukset ja joukkoliikenne koko maasta täsmälleen niin pitkäksi aikaa kunnes hallitus eroaisi ja saataisiin uudet vaalit. Valmiustilalain käyttöönottoon olisi varmaan liian korkea kynnys.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Ruotsissa sopiminen viety paljon pitemmälle, siellä haetaan yhteistä etua niin työnantajan kuin työntekijän.

Sivistys näkyy olevan huomattavasti pitemmällä Ruotsissa, siellä katsotaan koko kansakunnan etua, ei ainoastaan jonkin pienen omistavan eliitin etua. Tämä takaa työrauhan säilymisen, meillä olisi paljon oppimista Ruotsista.

Suomeen on ilmesti palaamassa takaisin patruuna mentaliteetti jos poissa ollutkaan. Suomessa omistaville tahoille ei mikään tunnu riittävän, eli ristiriitoja tulee olemaan.

Pekka Pylkkönen

Suomessa tulot kuitenkin jakautuvat huomattavasti tasaisemmin kuin Ruotsissa.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Ruotsissa epätasainen tulojen ja omaisuuden jakauma ei ole kuitenkaan myöhäsyntyistä talousliberaalin ajan perua, vaan historiallista perua vanhasta säätyjaosta, joka on säilynyt pitkän rauhantilan ansiosta voimissaan. Suomessa on jouduttu tekemään ainakin kolmeen otteeseen suuremmat maareformit ja sotiin hukkui Suomessa paljon perintövarallisuutta.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #7

Väärin tasoitetut tuloerot..

Suomessa muuten tuloerot ovat nyt pienemmät kuin vaikkapa 60- tai 70-luvuilla. Ei tainnut talous silloin hirveän vapaata nykypäivään verrattuna olla.

Pekka Heliste

"Viime vuosina kuilu on kasvanut nopeimmin Pohjoismaissa. Pieni ja sisukas Suomi on peräti sijalla kolme, kun vertaillaan tuloerojen kasvua koko välillä 1985–2008. Vain Ruotsissa ja Uudessa-Seelannissa erot kasvoivat vielä enemmän."

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/27002...

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #13

Niin eli tuloerot ovat pitkällä aikavälillä trendinomaisesti kutistuneet ja vain yksi tuloluokka on kärsinyt laskevista reaalituloista vuodesta 2008 alkaen, suurituloisin kymmenys.

Pekka Heliste

Näissä suomalaisissa laittomista lakossa useimmiten on kysymys mielenilmauksen ja se kuuluu mielipiteen ilmaisuvapauden piiriin.

Sen vuoksi muissa länsimaissa ei 1-3 päivän seisauksista rekisteröidä lakoiksi

Ja juridisesti kysymys sopimusrikkomuksesta, ei siis rikoslain vastaisesta teosta ja korvaukset noudattavat muiden sopimusrikkomusten tasoa

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Suomen ongelma on se että meidän demarit ovat paljon enemmän vasemmalla kuin Ruotsin ja muiden pohjoismaiden. Vuonna 1918 he aloittivat aseellisen kapinan maailman demokraatisinta hallintomallia vastaan Venäläisin asein ja heidän tukemana, eivätkä saaneet minkäänlaista tukea muilta pohjoismaista . Samoin Amerikassa Suomalaiset siirtolaiset muistetaan juoppoina ,kiroilevia ja lakonlietsojina sen sijaan Ruotsalaiset sopeutuvat hyvin Amerikkaan ja monista tuli menestyviä liikemiehiä joista Ruotsille on vieläkin hyötyä. Meikäläiset melkein kaikkea olivat työmiehiä. Suomalaiset olivat avain asemassa perustamassa Amerikan kommunisti puoluetta ,Rutsalaiset eivät olleet. Suomen lakkoilua säätävät lait pitäisi heti muutta samanlaisiksi Ruotsin kanssa muuten täältä loppuvat työpaikat tänne eivät investoi omat eikä vieraat jopa venäjän työläiset ovat kilpailukykyisempää kuin meidän . Esimerkiksi Nokian renkaat tekevät kohtalaista voittoa siellä Suomessa tuotanto on tappiollista

Pekka Heliste

USA ,Englanti ja Kanada ottivat avosylin vastaan suomalaiset punaiset pakolaiset.

Ruotsissa lakkoja ei tarvita, koska 1976 säädetty myötömääräämislaki pakottaa työnantajat neuvottelemaan. Työntekijät osalliuvat yrityksen hallintoon ja voivat veto-oikeudellaan estää johdon ja omistajien päätösten toimeen panon

Suomessa yrityksen johdon valta on dikdatoorista eli johdon on kuunneltava työntekijöitä, mutta se ei velvoita johtoa yhtään mihinkään eli johtaminen perustuu jhdon yksipuolisiin päätöksiin

Ruotsissa eikä Saksassa tälläinen ei onnistu

Ja kuten sanottu, länismaissa tuollaiset 1-3 päivän seisaukset luetaan mielenilmauksiksi ,ei lakoiksi ja niinpä ne eivät näy lakkotilastoissakaan

Eikä lakkoja edes tilastoida monessakaan maassa näin tarkasti kuin Suomessa

Pekka Pylkkönen

Tuo on ihan paskapuhetta. Aivan varmasti kehittyneessä maassa tilastoidaan vaikka lakkoiltaisiin tehdas alas tunniksi.

Tuo Ruotsin myötämääräämislaki ei ole vaatimuksiltaan juuri sen kummempi kuin täkäläinen YT-laki. Mutta tiedän mitä ajat takaa ja minusta hyvin johdettu firma antaa jo vapaaehtoisestikin työntekijöiden edustajalle paikan hallituksessa/johtoryhmässä vähintään puhe- ja tiedonsaantioikeuksin. Se on hyvää yhteistyötä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #15

Ruotsissa on myös veto-oikeus.Yli 10 vuotta ruotsalisessa firmassa opetti eron Suomen ja Ruotsin työmarkkinoiden välillä

Yhtiön hallituksessa oli neljä ruotsalaista työntekijöiden edustajaa

Ja nyt minulla on muutaman kuukauden vieraana saksalainen tuttava, ja hän kertoo samaa.Yrityksen hallintoon kuuluu työntekijöiden neuvosto, jossa käsitellään hnekilöstöön kuuluvia asioita ja mikään työnanatjan päätös ei astu voimaan ennen kuin työntekijät ovat sen hyväksyneet eli työnantaja joutuu neuvottelemaan.

Suomessa joutuu asian viemään oikeuteen, mutta jos työehtosoppari ei ole 10000 sivuinen, jossa kaikki mahdolliset porsaanreiät on tukittu niin työntekijöiden kanne ei menesty tai asian käsittely kestää 10-15 vuotta kuten esim Siemensin YT-jutussa käi

Keskinen ero on, että Suomessa työnanatja päätös astuu voimaan välittömästi, Ruotsissa ja Saksassa vasta kun on saatu aikana työntekijöiden hyväksymä ratkaisu

Kun työnantajia on 200000 luokka niin joukkoon mahtuu kaikenlaisia eikä sillä ole merkitystä, jos joku onkin hyvä, jos 90 % käyttää dikdatoorista valtaansa hyväksi

Ei se, että työntekijöiden edustaja istuu hallituksessa takaa vielä mitään

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Neuvostoliiton aika oli lakkoilun kulta-aika kun maata yritettiin sekasortoon vallankumouksen toivossa.
Nykyiset vanhat AY-johtajat ovat saaneet nuorena oppinsa siltä ajalta.
Minkä nuorena......

Jussi Vihervä

"Laittomat lakot" ovat toki kalliita työnantajalle, mutta on asiassa toinenkin puoli. Suomessa ei työnantajille tule käytännössä mitään seurauksia lakien rikkomisesta, oli sitten kyseessä työsopimuslaki, vuosilomalaki tai rikkomukset liityen työturvallisuuslakiin. Usein työnantaja on rikkonut kyseisiä lakeja vuosia, siinä välissä on AVI tehnyt lausuntonsa tai työntekijäliitot riitauttaneet asian. Työantaja voi huoletta laiminlyödä esim. palkanmaksuvelvoitetta, tuomiot ovat mitättömiä suhteessa toimintaan ja vahinkoon. Suomen mielenilmaukset ja lakot johtuvat pääsääntöisesti nykypäivänä työnantajan sanelupolitiikasta ja räikeistä YT-lain rikkomisilla. Itse luottamusmiehenä olen huomannut, että usealla (Sote-alan) yrityksellä ei ole edes tarkoitus kuunnella työntekijäpuolta ja päätökset tehdään keskustelematta asioista tai antamatta todellista vaihtoehtoa työntekijöille. Ulosmarssit johtuvat ( http://www.stat.fi/til/tta/index.html, http://ptmedia.fi/sak-tyopaikkojen-riitatilanteet-...) suurimmalta osin henkilöstöpolitiikasta. Edistyksenä näen sen, että mm. uuden yhteisvertaisuuslain rikkomisesta on poistunut yläraja. Molemmille puolille tulisi olla samat pelisäännöt.

Käyttäjän vasenkoukku kuva
Pasi Laakso

Yhteiskunnassa aivopestään ihmisiä kahdella asialla, joista ei puhuta yhdessä, mutta ne vaikuttavat toisiinsa. Samalla kun meille tungetaan paikallisen sopimisen lisäämistä välttämättömänä, meillä pyritään lopettamaan "laittomat"lakot. Nämä kaksi asiaa liittyvät läheisesti toisiinsa. Kun työntekijät ja työnantaja istuva paikallisen sopimisen pöytään, niin toinen osapuoli on niskanpäällä, koska toisen täytyy aina olla huolissaa työsuhteensa jatkumisesta, jos ei suostu sopimaan. Siksi mielestäni ei ole olemassa paikallista sopimista, koska kaiken sopimisen lähtökohta on, että toinen osapuoli ei tunne olevansa pakotettu tai painostuksen alainen. Tämä ei voi koskaan toteutua, kun toinen vaikuttaa jopa toisen työsuhteen olemassaoloon. Tunnen myös pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja, jotka on irtisanottu, koska ovat liian "hankalia". Näillä "laiton"lakko puheilla pyritään viemään se viimeinenkin työnantajan huoli paikallisesta"sopimisesta". Olisihan se mukavaa, kun voisi sopia niin, että voit halutessasi uhkailla toista työsuhteen loppumisella, eikä sinun tarvitsis pelätä mitään, esimerkiksi lakkoja.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

En nyt oikein usko tuohon juttuun että Ruotsissa ja Saksassa ei voisi irtisanoa työntekiää jos hän ei itse siihen suostu. Eli käytännössä ei ollenkaan .Missä firmassa mahdoit olla töissä? Kun kymmeniä tuhansia ihmisiä sanottiin irti entiseltä Ruotsalaiselta kännykkävalmistajalta muutaman vuoden kuluessa niin tuskin se nyt oli vapaaehtoista.Samoin Volvo on usein vähentänyt että lisännyt työntekiöitä myynnin vaihtelujen mukaan, ei kukaan eikä mikään voi pitää työntekiä määrää samana myynnistä huolimatta. Olen itsekkin ollut Volvolla töissä ja heillä ei ole lomautus mahdollista silloin ei ollut tarvetta vähentää porukkaa joten minulla ei ole kokemusta siitä siellä mutta jälkeenpäin oli uutisia että olisi ollut irtisanomisia.

Pekka Heliste

Kyllä Ruotsissa ja Saksassa on mahdollista irtisanoa, mutta työntekijöillä on mm mahdollisuus teettää eritysitilintarkastus, jossa tarkistetaan peruste.

Samoin irtisanottaviin on mahdollista vaikuttaa eli ulos eivät päädy välttämättä työnaantjan valitsemat kuten Suomessa

Seppo O. Saarela

Ottamatta nyt varsinaisesti kantaa Janne Heikkisen melko äärioikeistolaiseen asenteeseen lakkoilusta (itse en 35 vuoden työuran aikana ole ollut koskaan lakossa, mutta suon sen oikeuden muille), sanoisin että kannattaisi ensin saattaa opiskelut loppuun, hankkia työpaikka ja työkokemusta, sekä vasta sen jälkeen esiintyä kommentoijana julkisuudessa, eikä ihan heti ottaa Elinkeinoelämän Keskusliiton kantaa vaaliteemakseen.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

No mikäs tässä maassa mättää kun ei tänne investoi omat eikä vieraat ja kuten juuri uutisissa mainittiin Nokian renkaatkin siirtää tuotantoa Venäjälle, eli Venäjän työmies on kilpailukykyisempi kuin Suomalainen ja he ovat tosi tyytyväisiä Suomalaisiin johtajiin toisin kuin meillä. Pitäisi olla valmiina hetkeen jolloin omaisuuden suoja Venäjällä on länsimaista tasoa niin silloin pienetkin yritykset menevät Venäjällä niitä on nyt jo siellä. Työläisen asema on erittäin hyvä meillä mutta yrittäjän erittäin huono koska juuri kukaan duunari ei mene ulkomaille töihin mutta yritykset ovat lähteneet joko kokonaan tai osittain. Vai onko niin että meikäläinen duunari ei yksinkertaisesti kelpaa minnekkää . Norjassa kuulema olisi töitä en tiedä tarkemmin. Olen itsekkin ollut Ruotsissa töissä kun Suomessa ei ollut oikeastaan mitään mahdollisuutta saada töitä ,ei se paratiisi ollut mutta ei helvettikään.

Pekka Heliste

Ei nyt investoida oikein minnekään, sillä kasvu on heikkoa koko EU:n alueella eikä se ole vahvaa maailmanmitassakaan.

Mutta Kiinan ja Intian , samoinkuin Etelä-Amerikan kasvu on kohtuullista, joten noihin maihin investoidaan, mutta vähän

Pekka Heliste

Ei nyt investoida oikein minnekään, sillä kasvu on heikkoa koko EU:n alueella eikä se ole vahvaa maailmanmitassakaan.

Mutta Kiinan ja Intian , samoinkuin Etelä-Amerikan kasvu on kohtuullista, joten noihin maihin investoidaan, mutta vähän

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

No jo on huonomainen työntekijä jos on yhdestä työnantajasta riippuvainen voi reissua onko se työntekijä vai työmaalla oleskelia.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Ainakin työllisyys kasvaa kivasti USA ssa ja Kanadassa sen sijaan Euroopassa anglosaksista aluetta lukuunottamatta työttömyys kasvaa kohisten

Toimituksen poiminnat