Janne Heikkinen

Kokoomus ja koskiensuojelulaki

Tämä blogi on kirjoitettu yhdessä Espoon kaupunginvaltuutettu Henrik Vuornoksen kanssa.

Viimeaikaiset kannatusmittaukset ennakoivat Juha Sipilän johtamalle Keskustalle hyvää menestystä kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Samanaikaisesti kotimaiseen keskusteluun on ilmestynyt voimakkaita vaatimuksia vesivoiman lisärakentamisesta. Esille on noussut muun muassa Kollajan säännöstelyaltaan rakentaminen, joka sattumoisin sijaitsee Sipilän omassa vaalipiirissä.

Kollajan altaan rakentamiseksi Keskustan suunnitelmissa on ollut avata voimassaoleva koskiensuojelulaki, jota pidämme yhtenä tärkeimmistä luonnonsuojelullisista saavutuksista. Vuonna 1987 säädetyllä koskiensuojelulailla on suojattu 53 luonnonsuojelullisesti arvokasta virtavesialuetta vesivoimarakentamiselta. Laki saatiin voimaan valtavalla työllä ja sen avulla pyrittiin estämään pitkään jatkunut kotimaisten virtavesien systemaattinen tuhoaminen.

Pelkäämme, että Sipilän mahdollisen vaalivoiton myötä vesivoimayhtiöiden haave koskiensuojelulain avaamisesta nousee esiin seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Näin ollen kokoomus saattaa olla avainasemassa vaalien jälkeen, kun lain kohtalosta päätetään. Tämän vuoksi vaadimme, että kokoomuksen on puheenjohtaja Alexander Stubbin johdolla määriteltävä selkeästi jo ennen vaaleja kantansa suhteessa koskiensuojelulakiin.

Yksiselitteisen kannan muodostaminen on perusteltua monestakin syystä. Säännöstelyaltaista saatava sähköteho ei ole missään suhteessa aiheutuvaan haittaan nähden. Altaiden rakentaminen muokkaa epäedullisesti ekosysteemiä, vapauttaa metaania veden peittämiltä alueilta ja tuhoaa kalojen kutualueita. Kyselyiden perusteella Iijoelle suunniteltua Kollajaa vastustaa myös kansalaisten selkeä enemmistö. Koskiensuojelulain avaaminen aloittaisi väistämättä uuden koskisodan, jota tuskin kukaan toivoo, mutta johon aktiiviset kansalaiset ovat valmiita kansallisaarteidemme suojelemiseksi.

On vilpillistä uskoa, että asiasta vaikeneminen ainakaan helpottaisi pinnan alla kriisiytyvää tilannetta. Sen vuoksi esitämme oman näkemyksemme rehellisesti ja avoimesti. Mielestämme kokoomus ei voi vaikuttaa sellaisessa hallituksessa vaalien jälkeen, joka päättää purkaa edes osittain koskiensuojelulain.

Janne Heikkinen

Eduskuntavaaliehdokas, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja, Kempele (kok)

Henrik Vuornos

Eduskuntavaaliehdokas, kaupunginvaltuutettu, Espoo (kok)

 

Kirjoitus on julkaistu alunperin Iijokiseutu-lehdessä 21.11.2014.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Hyvä. Äänestäjänä minäkin toivon saavani tietää Kokoomuksen kannan ennen vaaleja. Kepun juna meni jo, tosin tälle asemalle se ei ole koskaan saapunutkaan.

Lari Kilpijärvi

Erinomainen kannanotto. Toivottavasti puolue määrittelee kantansa koskiensuojelulakiin selkeästi ennen vaaleja, tämä tulee varmasti monille olemaan kynnyskysymys äänestettäessä. Minulle se ainakin on.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Hyvä kirjoitus, kiitos. Kaikilta puolueilta on saatava mustaa valkoisella siitä, mitä he ajattelevat koskiensuojelulaista.

Samalla olisi hyvä tietää myös se, onko ajamassa ympäristöhallintoa edelleen alas vai vahvistamassa sitä: haaveileeko luonnonvaraministeriöstä vai ympäristöministeriöstä? Kepun linjalla saadaan vain lisää talvivaaroja.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Toivon ehdottomasti, että mahdollisimman moni puolue on vahvasti koskiensuojelulain takana.

Silti äänestäjällä on tässäkin asiassa vain yksi varma vaihtoehto, Vihreät.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Juu ei.

Vihreät ajaa tuuli-ja aurinkoenergiaa kuin käärmettä piippuun ja se tarkoittaa taas automaattisesti säätövoimaa. Joka tulee sitten aikanaan olemaan käytännön pakosta vesivoimaa.

Juhani Piri

Eipä ryntäillä JM nyt asioiden edelle.

tässä esim yksi ratkaisu
http://www.bloomenergy.com/

Vetyä voi tuottaa omalla takapihalla (tosin suomessa en tiedä sallitaanko).
Tosin polttokennojärjestelmän voi hankkia yhteiseksi useammalle kiinteistölle jne. No taivas on rajana ja mielikuvituksettomuus esteenä.

Tällä polttokennojärjestelmällä tuuli ja aurinkoenergia nousisi tärkeäksi energianlähteeksi (vedyn tuottaminen ylituoton aikana). Näillä toki voi poltella jätevesilaitosten päästöjä, kaatopaikkapäästöjä, maatalouden päästöjä, biokaasua, metaania, etanoolia jne jne jne...

Kyllä energiayhtiöiden kavereilla korpeais kun ihmiset ei tarvitsisikaan siirtomaksuja, perusmaksuja ja muita maksuja.

Pientä esimakua:
https://www.youtube.com/watch?v=dHnoEDxelBw

Viimeisimmässäni blogissani lisää jossa kyllä enemmänkin keskityn ihmettelemään keskustan saamaa gallup tulosta.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #6

Nimenomaan pitää mennä asioiden edelle, ei riitä että näkee esteen vaan pitää nähdä sen yli.
Meillä on nyt ylitsepääsemätön ongelma siinä, että lisä energiaa pitää saada nopeasti. Ei odotella kymmenien vuosien kehitystyötä. Me ostetaan tälläkin hetkellä reilu 2000MW sähköä tunnissa, joka 40€ hinnalla olisi 80000€ tunti, eli melkein miljardilla vuodessa.

Vety-polttokennot on jo olleet pitkään käyttökunnossa. Ongelma on vaan siinä, että vedyn erottaminen syö enemmän energiaa, kuin se tuottaa. Kallista isossa mittakaavassa, joskin autoille siinä on parempi ratkaisu kuin sähköauto itsessään.

SOFC kennot taas nekin tarvitsevat jotain polttoainetta elektrolyysiin ja siitä riippuen tulevaisuus on enemmän auki.

Molemmissa tapauksissa puhutaan kumminkin pienistä laitoskoosta verrattuna energian tarpeeseen. Tuokin Bloomin laitos on noin puolet VKKn dynamon tehosta, eli 200kW.

http://www.tut.fi/smg/tp/kurssit/SMG-4050/seminaar...

Luin blogisi, ihan ok, mutta en jaksa tulla sotkemaan sitä. :) :)

Juhani Piri Vastaus kommenttiin #7

Käytetään nyt esimerkkinä vaikka bloom boxia. Video jonka jaoin oli vuodelta 2011.
Tämä video on vuodelta 2012:
https://www.youtube.com/watch?v=QZoYHojc-pg

Nyt eletään kohta 2015...
Tekniikka tuolla saralla kehittyy todella huimaavaa vauhtia.

Polttokennot yhdistettynä aurinko ja/tai tuulienergiaan + maalämpöön tarkoittanee pääsyä irti kaupallisesta sähköverkosta. Ei haittaa vaikka vähän tuulee ja petäjät kaatuu sähkölinjojen päälle, kun on omavarainen.

Olen aiemminkin maininnut hajautetuista järjestelmistä ja niiden eduista, mutta tuntuu edelleen suuntaus olevan isompiin, tehokkaampiin ja keskitettyihin laitoksiin. Kun vikatila tulee syntyy ns. hässäkkä ja on useita tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä ilman sähköä.

Suomessa VTT, TUKES ja eri yliopistot pähkäilee polttokennojen saralla. Rahoitustakin ovat saaneet sievoisia summia. Uutta ja mullistavaa ei ole saatu (en ole varma) vielä aikaiseksi. Muut maat jyrää edelle polttokennotekniikassa.

Jokin yritys tarjosi parempaa energiatehokkuutta mihin bloom box pystyy. olikohan jopa 20 kertainen. En nyt löytänyt sitä sivua tähän hätään.

Eikä näissä tarvitse polttaa pelkästään vetyä. Siihen menee aikaa, ennen kun päästään täysin puhtaaseen vetydynpolttamiseen, mutta on muitakin vaihtoehtoja vedyn tilalle. Eli tekniikkaa ei kannata hylätä vedyn valmistamisen vaikeuden takia (sitä voi erottaa takapihalla, mutta vaatii toki energiaa). Biokaasu, metanooli, etanooli, yhdyskuntajätteen kaasupäästöt, maatalouden päästöt jne.

https://www.youtube.com/watch?v=Vel9LH57RII
Varoitus, ärsyttävä musiikki alussa.

p.s. linkkisi on JM vuodelta 2007

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #8

Niin, linkkini oli vuodelta 2007 ja samat ongelmat esiintyy edelleen. Luonnonlait. Ikiliikkujaa ei saada edelleenkään aikaiseksi ja sähkön tekeminen toisesta lähteestä synnyttää aina hävikkiä.
Mutta se olikin vain tekniseltä osaltaan siinä.

Tuommoinen Bloomin yksikkö säätövoimana esim. Piitimen tuulivoimala puistoon, yksi 3MWn propelli vaatii 13kpl Bloomin yksiköitä säätövoimaksi. Piitimen puistossa on 1101 propellia, jotka siis vaativat noin 15 000 Bloomin polttokennoyksikköä.
Vaikka ne kuinka hajauttaisi, niin selvä järkikin sanoo jo, ettei tuosta ihan huomenna mitään tule.

Yksiasia mikä pitää muistaa, Bloombox on kaupallinen yhtiö. Se kaunistelee hiukan asiaa verrattuna tulosvastuuttomiin tutkimuslaitoksiin verrattuna. Että ei kannata ihan mennä flown mukaan sumeilematta. Tämän takia muut "jyrää", eli markkinoi.

Vedyn polttaminen, tai muunkaan polttoaineen polttaminen(elektrolyysi) ei ole iso ongelma, se on sen vedyn tuottaminen, eroittaminen vedestä. Se on energiaa kuluttavaa puuhaa aina -> ne perhanan luonnonlait.

Juhani Piri Vastaus kommenttiin #9

Näkisin järkevimpänä ratkaisuna asentaa kiinteistö tai muutaman kiinteistön kompleksiin polttokennolaitteet, pien tuuli- ja aurinkovoima laitteet ja maalämpöpumpun. Lisäksi on pyrittävä säästämään kiinteistöjen energiaa eri ratkaisuilla.

Tämä tarkoittaa, että 15 000 yksikkön keskittymä kuulostaa suurelta, mutta hajautettuna se on mitätön määrä.

Kuten tuumasin, vedyn tuottaminen vaatii energiaa, mutta ei tehdä kärpäsestä härkästä. Sähkön varastoiminen on vaikeaa tai vaatii ainakin kolossaalista akustoa. Ylituotannon aikana voi tehdä vetyä jonka varastoiminen on huomattavasti helpompaa.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #10

Hajautettuna se on 50 systeemiä per kunta. Helsingissäkin 50 kenno-voimalaa kuullostaa runsaalta, mutta mitens esim. Sottungassa, jossa on 100 ihmistä ja se on kunta. :)
50 kennovoimalaa on kumminkin 25 Vanhankaupunginkosken patoa.

Jos samaa sähköä pirttiin tekee aurinko+tuuli+polttokenno, niin tulee sangen arvokasta sähköä töpselistä. Kyse on kumminkin teollisuuden tarpeesta saada edukasta sähköä, kotitalouksien piperrys on kumminkin toissijaista.
Kotiini minäkin voisin miettiä ehdottamaasi kuviota, mutta sorvi ei tuolla vielä pyöri kolmea vuoroa hinnan takia.

Kuinka paljon meillä tulee olemaan ylituotantoa maassa, joka ostaa paljon sähköä, ei saa ydinvoimalaa toimimaan, jossa ei tuule paljoa eikä aurinkokaan paista sekä vanhat ydinvoimalat poistetaan linjoilta. Kas siinäpä kymysys.
Ei sitä niin paljoa tule olemaan, että sillä vetyä semmoisiä määriä tehdään, että siitä akuksi olisi isossa mittakaavassa.

Juhani Piri Vastaus kommenttiin #11

Paikallisesti tuotettu energia poistaa sähköhävikin joka tulee verkosta. Vetyä voi tuottaa vaikka saharassa aurinkopaneleilla tai atlantilla aaltovoimalla. Sitä vetyä kun voi siirrellä miten tykkää.

Edelleenkin polttokennoissa voi käyttää monipuolisesti eri polttoaineita vaikka jätevesilaitosten, maatalouden, kaatopaikkojen jne päästöistä.

Eikä yksi järjestelmä yksinään ympäristöongelmia pelasta, vaan monen eri innovaation summa. Mielellään näkisin valtion ja EU:n tuet ympäristöystävällisiin energiaratkaisuihin.

Se että katsotaan mikä järjestelmä tuottaa halvinta energiaa töpselistä ei mene ihan yks yhteen kokonais laskun kanssa. Nimittäin se halvin töpselistä tuleva energia voi olla äärimmäisen haitallinen muulle työllisyydelle, toiminnalle ja terveydelle.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #12

Eli siis tuodaan taas ulkomailta, mistä yritetään pyrkiä eroon.
Meillähän on jo maakaasu, miksi tehdä vaikeammaksi ja kalliimmaksi, vaikka vety on tietysti ystävällisempää, mutta onko se silti niin paljon, että kannattaa? Siihen lisätään säilytys, laivaus, erikoissatamat(LNG tyyppinen ratkaisu?) ja rähähdysherkkyys, niin mitkä ovat kustannukset ja hiilijalanjälki?

Voi käyttää, mutta nuo ei ole mitään hyviä lähteitä ja vaikuttaa tehoon.

Ei mitään tukia millekkään energialle, vain kehitykseen. Tuet vääristää kaiken ja antaa mahdollisuuden keplotteluun. Aina.
Jos jotain tuetaan, niin muut kärsii ja lopputulos on huonompi kuin lähtötilanne. Niin kuin Tanskassa ja Saksassa on käynyt.

Ei halvinta vaan järkevää suhteessa. Eli ei likaista ja halpaa tai kallista ja tehotonta/puhdasta vaan jotain siitä puolesta välistä.

Juhani Piri Vastaus kommenttiin #13

jos täällä ei itse saada vetyä aikaiseksi, niin miksipä ei sitä voida tuoda. Epäilen kyllä kovasti että VTT:llä, TUKES:lla, yliopistoilla on tekniikat tuottaa kotimaista vetyä ja muita polttoaineita (kuten jo olen maininnut jätevesilaitokset, kaatopaikkajäte, maatalouden päästöt jne). Toisihan se työllisyyttä puhtaan energian saralla.

Ja kuten aiemmin sanoin, ei mikään yksi järjestelmä ole ratkaisu.

Kantaverkosta irtipääseminen olisi kullanarvoinen asia kuluttajille, ympäristölle ja työllisyydelle. Nythän energiayhtiöt hoitaa ympäristöasiat näennäisesti voivotellen ja kohautellen olkapäitä, et lain mukaan mennään. Kuitenkin johtoporras ja sijoittajat nauraa koko matkan kävellessään pankkiin.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #14

Eli se siitä energiaomavaraisuudesta, joka on Hanhikivessä enemmän kuin tärkeä. :)
Melkoisen monella korttipakalla pelataan nyt.

On, edelleen, hyvinkin helppoa tuottaa vetyä ja muita polttoaineita, mutta se on hyvin energianegatiivista. That's the point. Tekniikka on ollut olemassa jo ties kuinka monta kymmentä vuotta.

Jos jokainen meistä alkaa laittaa oman panelin ja propellin, niin melkoisen epäystävällistä se on sekin. Nuokin tarvitsee Hi-Tec metalleja, piitä, nikkeliä(talvivaara) ym. haitallista tavaraa ja käyttöikä on lyhyt.
Kiina on laittanut jo noita harvinaisempia metalleja vientikieltoon, hankalan kaivosteollisuuden ja panelikartellin takia.

Kukaan muu ei naura energiayhtiöissä tänä päivänä niin paljoa, kuin tuulivoiman myyjä.

Käyttäjän OlliKohonen kuva
Olli Kohonen

Mukavaa lukea tällainen kirjoitus.

Tosin samalla on välittömästi syytä mainita, että Kokoomuksen edustajat Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksessa äänestivät sen puolesta, että Kollajavaatimus tuli Pohjois-Suomen maakuntaliittojen hallitusohjelmalobbauspaperiin.

Ainoina Kollajan pois Pohjois-Pohjanmaalla ko. paperista olisivat halunneet kaksi Vasemmistoliiton edustajaa (joista toinen allekirjoittanut) ja yksi perussuomalainen.

Toimituksen poiminnat