Janne Heikkinen

Eroon vaihtoehdottomuuden politiikasta

Kuntaveroa on toisinaan verrattu rikkinäiseen hissiin, joka toimii takuuvarmasti vain yhteen suuntaan - ylöspäin. Tilastojen valossa tämä pitää valitettavasti paikkansa. Yksinään tänä vuonna arviolta noin puolet suomalaisista kunnista tulee jälleen korottamaan veroastettaan.

Kehityksessä ei sinällään ole mitään käänteentekevää. Elämme poikkeuksellista aikaa Suomessa, jossa on kaikkien aikojen tiukin veroaste, mutta samanaikaisesti kamppailemme suurten ongelmien kanssa julkisten peruspalveluiden järjestämisen kanssa. Viime vuosina politiikan uutiset ovat muutenkin viestineet yksinomaan alati kasvavista julkisista menoista, rajusta velkaantumisesta ja pikkutarkan sääntelyn lisääntymisestä.

Huolestuttavinta ei ole kuitenkaan itse veronkorotukset, vaan täydellinen haluttomuus kyseenalaistaa niiden tarpeellisuus ylipäätään. Usein saamme kuulla kunnankamreerin suusta ontuvan väitteen, ettei edes ole olemassa mitään muuta vaihtoehtoa. Tähän sudenkuoppaan astuu valitettavan moni kuntapäättäjä. Tietysti on olemassa vaihtoehtoja. Jo määritelmällisesti politiikka on toimintaa, jossa voi tehdä toisin.

Vaihtoehdottomuuden politiikkaan vetoaminen on paitsi älyllisesti laiskaa, myös syö rotan lailla poliittisen päätöksenteon uskottavuutta. Jos kaikki tapahtuisi välttämättä ja pakon sanelemana, mihin edes tarvitsisimme kuntalaisten valitsemia luottamushenkilöitä?

Minun korvaani poliittisten arvovalintojen perustelu pakkoon vedoten kuulostaa lähinnä vastuunpakoilulta. Todellisuudessa verojen korottamisen taustalla perimmäinen syy on usein sen valitsemisen sietämätön keveys. On yksinkertaisesti helpompaa käydä kuntalaisten takataskulla, kuin kyseenalaistaa olemassa olevia rakenteita ja karsia nousukauden aikana kunnan toimenkuvaan haalittuja menoja.

Taloustieteilijät ovat eri aikoina eri maissa havainneet, että ylittäessään tietyn veroasteen verokertymä jopa pienenee. Veronkorotusten tie on kuljettu loppuun. Toimiva ratkaisu nykyisiin kuntatalouden ongelmiin löytyy takuuvarmasti, kun tunnustamme edellä mainitun. Se edellyttää ainoastaan riittävää rohkeutta etsiä vaihtoehtoisia toimintatapoja ja halua kokeilla uusia innovaatioita, sekä kykyä löytää piileviä mahdollisuuksia kunnan tulopohjan vahvistamiseksi.

Mitä esimerkiksi tapahtuisi, jos vaihtoehtoisesti kokeilisimme elvyttää kotimaan taloutta alentamalla verotusta ja karsimalla sääntelyä kaikilla aloilla? Todennäköisesti verotulot kasvaisivat, kunnat selviytyisivät paremmin ydintehtävistään ja nauttisimme laadukkaammista peruspalveluista.

Janne Heikkinen
Kempeleen kunnanhallituksen varapuheenjohtaja (Kok.)

Kirjoitus on julkaistu alunperin kolumnina Forum24-lehdessä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

ulf fallenius

Kokoomus johtava puolue hallituksessa ja tehnyt täysin vasemmistolaista politiikkaa ja syypäänä kaikkiin näihin asioihin mihin herra Heikkinen kohdistaa muutospaineita.Vaihda hyvä mies puoluetta jos meinaat asiasi saada läpi.Oikeostalisen en voi muuta todeta että kokoomus aivan lälläripuolue missä on vaan fantastisia johtajia ja seuraamukset on nähty.Suomeesa pitää lopettaa kaikki sääntely työmarkkinoista alkaen ja siirtyä totaaliseen markkinaehtoiseen talouteen missä tarjous pohja palkoista alkaen.Kysyntä määrä kaiken hinnoitellun.

Lauri Toikka

Joo lopetetaan se hyvä veli systeemi,korruption
ja siirrytään rehelliseen kilpailuun.
Yleisen sectorin työt annetaan perustuen
hintatarjoukseen eikä hyvä veli vapaamuurari
systeemiin.
Suomen kansantalouden tilinpidon mukaan julkisen
sectorin palkkaa nauttivia on suomessa 718 500 henkilöä.
1 virkailija 6.26 kansalaista kohden josta seuraa että
3 henkistä perhettä kohti 1 virkailija käyttää
aikaansa puoli vuotta.
Ei nyt ihan sentään. Onhan virkalijalla niitä etuja
joita ei julisteta ja pitkät kesä ja toipumisloma
velvollisuudet.
1970 luvulla SAK ja SDP valtakautenaan aloittivat
soluttaa jäseniään julkisen sectorin korkeimpiin
virkoihin jäsenkorttiensa mukaan keksittyihin
virkoihin (Neuvos sitä tai Neuvos tätä) ja
nämä uudet korkeiden virkapaikkojen omistajat
jatkoivat samaa solutusta.
Nyt kun julkinen sectori on entisten SAK ja SDP
jäsenten hallussa eduskunta ei uskalla ottaa
ääntenmenetyksen pelosta vakavia leikkauksia
julkisessa sectorissa jonka palkat ovat 10%
korkeammat kuin ykstyisen sectorin palkat.
Julkinen sectori käyttää 58% suomen brutto
kansantulosta joten leikattavaa kun Suomen
julkinen sectori riittää yli 20 miljoonaisen
Kansan tarpeisiin.

Toimituksen poiminnat